– Minäkin olen nyt raahelainen. Toukokuussa Raaheen muuttaa perheineen australialainen kaivosjohtaja Joe Ranford, joka on ostanut täältä talon kuten minäkin, Langdale sanoo. Menestys ja tuottava bisnes on Laivan tavoitteena. Hepworth ja Langdale uskovat onnistumiseen, mutta se ottaa hiukan aikaa. – Kaivos avataan uudelleen elo-syyskuussa. Tämä ei tapahdu ihan avainta lukossa kääntämällä, vaan ensin on löydettävä oikeat ihmiset oikeisiin tehtäviin ja tehtävä monia muita uudistuksia, Hepworth sanoo. Yksi uudistuksista on entistä tarkempi louhinta. Laiva on louhinnallisesti haastavaa maastoa, mutta kultapitoisuudet ovat kvartsivyöhykkeissä rikkaat, kaivoksen päägeologi Kimmo Lahtinen kertoo. – On louhittava tarkasti, ettei kulta laimennu sivukivellä. Uudet menetelmät mahdollistavat kullan nostamisen rikastamoon aiempaa parempipitoisena. Lahtinen on ollut mukana Laivan toiminnassa vuodesta 2011 ja nähnyt sen monet vaiheet. Nyt tuntuu lupaavalta. – Asiat etenevät nyt vauhdikkaasti. Olen innolla ajamassa kaivosta jälleen ylös.
29. 01. 2018 klo 16:00 (muokattu 31. 2018 klo 8:46) Kaivostilat vapautuvat vuonna 2019. Sulkemissuunnitelman mukaiset purku- ja maarakennustyöt alkavat viipymättä maanalaisen kaivostoiminnan päätyttyä. IL - TV vieraili Euroopan syvimmässä kaivoksessa. Euroopan syvin kaivos Pyhäsalmella on tuottanut menestyksellä kuparia ja sinkkiä vuodesta 1962. Nyt malmivarat ovat ehtyneet ja hallittu alasajo alkaa. Uusiokäytölle maan alla olisi kymmeniä kilometrejä luolia ja muutama jalkapallokentällinen tilaa. Yli 400 ihmistä tarvitsee uutta työtä, kun lisämalmin etsintä ei ole tuottanut tulosta. Kaivoksessa Iltalehti näki samalla Euroopan syvimmän saunan, pisuaarin ja ruokalan. - Onko ahtaanpaikan kammoa, vielä voi perääntyä, kysytään hissin ovella ennen matkaa maan alle. Ovi kolahtaa kiinni ja putous yli 1400 metrin syvyyteen kypärät päässä ja taskulamput taskuissa alkaa 12 metrin sekuntivauhtia. Kuulo pätkii, hengitys salpautuu, otsa on märkä. Kolmen pitkän minuutin kuluttua ollaan perillä ja autokyyti hämärässä luolassa paljastaa huikaisevan maanalaisen maailman: kymmeniä kilometrejä luolia ja muutaman jalkapallokentän edestä kosteaa, kuumaa tilaa.
Sivilisaation ja luonnon rajapintaa. Oi vaeltaja! Jos kulkusi käy Varsinais-Suomen rajoille, Kiskon entisen kunnan vehmaisiin ja ylimuistoista asutuskulttuuria huokuviin maisemiin, voit pysähtyä tunnelmoimaan alueen kaivoshistoriallisilla paikoilla. Seuraavassa näemme niistä pari, mutta voit löytää lisääkin. Maan alle ei enää pääse, siitä pitää pohjavesi huolen, mutta kamaran päälläkin voi miettiä niitä lukemattomia hakuniskuja ja räjähdyksiä, jotka elimellisenä osana palvelivat aivan uudenlaisen aineellisen hyvän saapumista tuohivirsujen ja kaskiviljelyn maisemiin. Maahan itseensä rohjettiin kajota, sen kuve riipiä auki ja kuin matona siihen tie syödä, jotta jokapäiväinen elo olisi helpottunut ja kukoistus olisi ollut ihmisen osa. Tässä onnistuttiin, voitokas oli ihminen jälleen kerran periksiantamattomuudessaan. Mutta sitten eräänä päivänä kuin kaste aamun lehdeltä kaikkosivat kaivosten kilke ja jymy, jättäen tilaa hiljaiselle tantereelle, tyhjenneelle näyttämölle. Sillä nyt viivähdämme, itsessään katoavaisen tuokion katoavaisuudelle omistaen.
Lohjan sairaanhoitoalueeseen kuuluvat Karkkila, Lohja, Siuntio ja Vihti. Sairaalatie 8 08200 Lohja Puhelinvaihde: 019 380 11 Vaihde on avoinna: ma - pe klo 7. 30 - 18. 00 la - su suljettu juhlapyhinä suljettu ITTE-itseilmoittautumisautomaatit sijaitsevat sairaalan A- ja C-sisäänkäyntien auloissa. Vierailuajat: synnytysosasto klo 17. 30 - 19. 30 naistentautien osastot klo 18 - 19 tehostetun valvonnan osasto klo 15 - 18 sisätautien osasto ja kirurginen osasto klo 15 - 19 Sairaalan kahvila (C-sisäänkäynti) on avoinna ma- to klo 7. 30 - 17. 30, pe 7. 30 - 16. 00, viikonloppuisin ja pyhäpäivinä kahvila on suljettu. Kahvilan toiminnasta vastaa HUS Tukipalvelut.
Kaivos on ollut miehen elämä ja lempilapsi. - Olemme olleet maailmassa edelläkävijöitä myös kaivosteknologiassa, hän sanoo ja antaa esimerkin kotisohvalta ohjattavista lastausroboteista. Euroopan syvin taukopaikka 1400 metriä maan alla. JUHA VELI JOKINEN Kyläkilpailussa löytyi katinkultaa Kaivoksen legenda syntyi kyläkilpailussa 1950 - lopulla, kun etsittiin teollisuutta kylään. Pienviljelijä Erkki Ruotanen löysi palan kiiltävää kiveä pihastaan ja Outokumpu heräsi. Ruotanen sai palkintorahat ja insinöörit haistoivat malmisuonen ja pantiin hösseliksi. Kaivostoiminta alkoi virallisesti 1962. Pyhäsalmelle on sen jälkeen noussut jäähalli, uimahalli, moderni päiväkoti ja terveyskeskus, mutta ehtyvä malmivaranto ja kaivoksen hiipuminen on nopeuttanut väkikatoa reilun 9000 asukkaan kaupungista reiluun 5300 asukkaaseen. Sen kuuluisin asukas lienee Helena, ei kupari - Helena, vaan kulta - Helena Takalo, mestarihiihtäjä menneiltä vuosilta. Kaivoksen kirjoista löytyvät tutut nimet: Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo teki diplomityönsä kaivokselle, siellä on työskennellyt myös ex - hiihtäjä Marjo Matikaisen vuori - insinööri - isä.
Mikonvaaran louhoksesta tapahtuu vähäistä ylivuotoa. Vuotoveden pH ja sähkönjohtavuus oli normaalilla tasolla. Ojassa oli vähäisesti rautasaostumia. Mikonvaaran jylhä kallioleikkaus. Mikonvaaran louhoksella on sattunut sortumia. Mikonvaaralla ja Kaunolassa aitaukset olivat hyvin tehtyjä. Jälkisanat ja mineraalivillateollisuuden perintö Havaintojen perusteella kivivillaan käytettävä malmi ei ole erityisen liukenevaa, jotta siitä aiheutuisi merkittäviä ympäristöhaittoja. Murskatussa kiviaineksessa tapahtuu vähäisesti liukenemista, joka nähtiin ojan pohjille kertyneinä rauta- ja mangaanin muodostamina sakkakerroksina. Kahden louhoksen alueella puuttuvat kunnolliset aitaukset, ja varoituskyltit sortumavaaroista. Pourbaix-diagrammi on sähkökemiassa käytetty, toiselta nimeltään E-pH-diagrammi tai potentiaali-pH-diagrammi. Ne antavat termodynaamista informaatiota metallien stabiileista faaseista vesipitoisessa sähkökemiallisessa järjestelmässä potentiaalin ja pH:n funktiona. Pourbaix-diagrammeista on nähtävissä, millä potentiaalilla ja pH:n arvolla metalli hapettuu (aktiivinen) ja millä alueilla se on korroosiolta suojattuna (immuuni tai passiivinen).