Laki Yksityisestä Turvallisuuspalvelusta
ELF:N lainsäädäntökokous Brysselissä 10. 10. 2015 14. 2015 Euroopan Lukkoseppäliitto ELF piti historiansa ensimmäisen lainsäädäntöön liittyvän kokouksensa Brysselissä 10. 2015 Kokouksessa oli edustettuna 11 EU:iin kuuluvan jäsenmaan edustajat ja jokainen edustaja antoi raporttinsa lukkosepän ammattiin ja/tai lukkoliiketoiminaan liittyvästä lainsäädännöstä ja mahdollisesta luvanvaraistamisesta omassa maassaan. Turvaurakoitsijaliiton edustajan kokouksessa oli toimitusjohtaja Mikael Söderlund ja liiton koordinaattorin Ona Gardemeister ELF:n sihteerin ominaisuudessa. Esitysten jälkeen vertailtiin tietoja ja esitetttiin kysymyksiä ja keskusteltiin vilkkaasti eri käytännöistä. Toimialamme on Euroopankin mittakaavassa niin pieni, etteivät murheemme valitettavasti ole ensimmäisenä edes kansallisten lainsäätäjien mielessä, saati sitten EU-parlamentin mielessä. Kokous oli erittäin antoisa ja mielenkiintoinen, tarkempi raportti julkaistaan vielä tämän vuoden puolella. Turvaurakoitsijaliitto Ylen Aamu-tv:ssä 1.
Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 1085/2015 | EDILEX
- Turva-alan yrittajat ry - Yksityisistä turvallisuuspalveluista annettu laki muuttuu
- Taavi Soininvaara : Jumalten sota - Jännitys (kotimaiset) - Kaunokirjallisuus
- Uniklubi huojuva silta
- Miksi moottoriöljyä kuluu? | Teboil Moottoriöljyt
- Finnair puuttuvat pisteet
- Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista : Lain valmistelu ja yleisen edun käsite
- Amazonian sademetsä palaa – miten se vaikuttaa suomalaisiin?
- Bussi ristiina helsinki fc
- Laki Yksityisistä Turvallisuuspalveluista
4. 2002-) Pohjana Valvoo Yksityisetsivätoiminta Jokamiehen oikeudet & rikosten paljastaminen Ilman poliisi -valtuuksia SM Vartioimisliike- LUPA 1) Laki varmistaa laadun ja luotettavuuden 15. 4. 2002-) Pohjana Valvoo Yksityisetsivätoiminta Jokamiehen oikeudet & rikosten paljastaminen Ilman poliisi-valtuuksia SM Vartioimisliike- LUPA 2) Laki edistää yhteistyötä 1) Laki varmistaa laadun ja luotettavuuden
Lakiehdotus käsittää säännökset muun muassa turvallisuusalan elinkeinoluvasta ym. Lupa on yhteinen kaikille luvanvaraisiksi ehdotetuille yksityisen turvallisuusalan elinkeinoille. On todettava, että varsinainen laki ja asetukset parantavat huomattavasti turvasuojausalan laatua ja osaamistasoa, estäen mm. rikollisten elementtien pääsyä alalle, mikä on tärkeää koko yhteiskunnalle. LYTP käsittelyssä eduskunnassa tällä viikolla 09. 2015 Liiton pitkään ajama alan luvanvaraisuus ja viimeisen kahden vuoden aika tärkein edunvalvollinen tavoite on edennyt kovan työ tuloksena siihen pisteeseen, että Eduskunnan hallintovaliokunta sai perjantai-iltapäivänä mietintönsä yksimielisesti valmiiksi koskien hallituksen lakiesitystä yksityisistä turvallisuuspalveluista (HE 22/2014 vp). Ehdotettu laki käsittäisi säännökset mm. turvallisuusalan elinkeinoluvasta. Lupa olisi yhteinen kaikille luvanvaraisiksi ehdotetuille yksityisen turvallisuusalan elinkeinoille. Lakiehdotus noudattaa alamme ja yhteistyökumppaneiden, esimerkiksi FK:n toiveita.
Yksityisen turvallisuusalan sääntelyn kehittämistarpeet / Jyri Paasonen, Mika Sutela, 2012, 28 s. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista – lain valmistelu ja yleisen edun käsite / Osmo Ilmari Timonen. 2011, 131 s. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto. Vartijat ja järjestyksenvalvojat julkisen vallan käyttäjinä / Timo Kerttula. 2010, 458 s. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. – julkaisu on saatavilla Eduskunnan kirjaston kokoelmassa Yksityinen turvallisuusala turvallisuuspalveluiden tuottajana – selvitystyö yksityisen turvallisuusalan toimijoista, toimivaltuuksista ja toimintaympäristöstä / Anna-Kaisa Heinämäki. 2009, 139 s. Poliisin ylijohdon julkaisusarja. – julkaisun saatavuus tarkistettavissa Private security, public order: the outsourcing of public services and its limits / Simon Chesterman and Angelina Fisher. Oxford University Press, 2009, 247 s. – julkaisu on saatavilla Eduskunnan kirjaston kokoelmassa
Tai tyttökaveri tulee kahville. Aina buukannut päivänsä täyteen, ettei meille jäisi mitenkään mahdollisuutta kahdenkeskiseen aikaan. Piti itsensä kiireisenä, ettei kohtaamiseen jäisi aikaa. Yritin aikani järjestää elokuviin menoja, ravintolaillallisia, standup keikkoja, yms, aina torjunta. Tai sanoi joskus että mee jonkun kaveris kanssa tai pojan kanssa elokuviin. Lopetin sitten nämä ehdottelut, ja totutin itseni huonoon parisuhteeseen, jossa vain pyöritetään arkea ja kuskataan lapsia. Kireä tunnelma lisääntyi itsellänikin, ja kiukustuin pienistäkin asioista, ja tuli välillä äreiltyä jostakin aivan lapsellisesta. Toki piikittelyä ja halveksivaa ylimielistä käytöstä tuli vaimoni puolelta. Vaikka mahdollistin kotiorjan roolillani hänen menonsa ja harrastuksensa. Hän siis harrastaa triathlon urheilua, harkkaohjelmaa on lähes päivittäin, useimmiten ne kestää 2-3 tuntia. Lopulta hän otti asian esille, ja syyllisti minua huonosta parisuhteesta, koska "eihän me edes käydä missään yhdessä". Et koskaan yllätä ja vie minua esim ravintolaan tms, sanoi vaimoni.
Vaimo muuttui tunnekylmäksi - ikäkriisi vai mikä? Ollaan nelikymppisiä, ja suhdetta 15 vuotta takana, kolme lasta meillä. Suhteemme on ollut varsin tasapaksu, turvallinen ja hauska. Vaimoon on voinut luottaa kuin vuoreen, ja hän on ollut semmoinen joka hoitaa kaiken pyyteettömästi, ja samalla hirmuisen aktiivinen touhuamaan kaikenlaista perheen kanssa. Vaimoni on ollut iloinen ja hauska, seksiä ja läheisyyttä on ollut riittävästi, joskin minä olen ollut noissa aloitteen tekijä, ja vaimo sitten "suostunut", Pari vuotta sitten vaimoni muuttui vähitellen kireämmäksi, toki samaan aikaan lasten harrastusmäärät lisääntyi, ja arki oli yhä hektisempää. Samalla vaimoni aloitti urheiluharrastuksen, joka vei loputkin ajan rippeet. Töissä hänellä oli myös kiirettä ja stressiä. Huomasin tuolloin itsekin, ettei meillä jää parisuhdeaikaa juuri lainkaan, eikä ehditty missään käymään kahdestaan. Kun yritin ehdotella, niin vaimolla aina joko väsy tai muita suunnitelmia, esim naapurin lapset tulee illaksi meille.
Yleisradion mukaan Puolustusvoimat on jättänyt valitsematta työtehtäviin henkilöitä, joilla on Suomen kansalaisuuden lisäksi Venäjän kansalaisuus. Rajoituksia olisi myös tehtävissä, joihin Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia koulutetaan varusmiespalveluksessa. Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps. ) ja Pääesikunta kiistivät kiivaasti ohjeistuksen olemassaolon. Niinistö epäili tapauksessa jopa informaatio-operaatiota, jolla olisi syötetty Ylelle tarkoituksellisesti virheellistä tietoa. Uusia kierroksia jupakka sai vielä, kun Helsingin Sanomat kertoi, että ulkoministeriö oli perunut jo annetun työpaikan hakijalta, koska tällä oli myös Venäjän kansalaisuus. Turvallisuudesta nouseva keskustelu kaksoiskansalaisten asemasta Suomessa on ollut käynnissä useamman vuoden ajan. Asia on myös Juha Sipilän (kesk. ) hallituksen ohjelmassa koukeroisesti muotoiltuna. Virkamieslakia halutaan muuttaa niin, että siinä on säännökset "merkittävien ulkomaanyhteyk- sien vaikutuksesta nimitykseen". Pääministeri Sipilän mukaan kysymyksestä valmistellaan nyt selvityksiä.
Toimintaa uudessa toimipaikassa ei saa aloittaa ennen muutosluvan myöntämistä. Myös toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää, että lupa toiminnan muuttamiseen on myönnetty. Lupahakemuksen arvioitu käsittelyaika on keskimäärin 1 kk. Luvaton toiminta on säädetty rangaistavaksi rikoslain (39/1889) 44 luvun 3 §:n (24. 5. 2002/400) nojalla. Yksityisten palvelujen antajien rekisteri, Valveri Valvira ja aluehallintovirastot pitävät yhdessä valtakunnallista Valveri-rekisteriä yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja ilmoitusasioiden käsittelyä sekä toiminnan valvontaa ja tilastointia varten. Yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajia koskevat tiedot päivittyvät Valveri-rekisteristä THL:n ylläpitämään SOTE-organisaatiorekisteriin automaattisesti kerran vuorokaudessa. SOTE-organisaatiorekisteriin päivittyvien tietojen ajantasaisuus on tärkeää esimerkiksi sähköisen lääkemääräyksen toimivuuden kannalta.
Turvallisuussyistä säädetty laki opiskelijoiden irtisanomisesta oppilaitoksesta on jäänyt lähes käyttämättömäksi. Laki opiskelijan irtisanomisesta tuli voimaan puolitoista vuotta sitten. Käytännössä opinto-oikeuden perumiset ovat jääneet yksittäistapauksiksi, kertoo hallitusneuvos Piritta Väinölä opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuspolitiikan osastolta. – Meillä ei ole oppilaitoksilta kattavaa tietoa, paljonko opiskeluoikeuksia on peruttu, mutta uskoakseni kyse on vain yksittäisistä tapauksista. Oikeusturvalautakunnan käsiteltävänä on toistaiseksi ollut vain yksi tapaus, Väinölä listaa. Lain mukaan opiskelijan oikeus opintoihinsa voidaan perua, jos opiskelija on opinnoissaan toistuvasti tai vakavasti vaarantanut toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden. Niin sanottu SORA-laki koskee sosiaali- ja terveysalan, humanistisen ja kasvatusalan sekä tekniikan ja liikenteen alan opintoja. Väinölän mukaan laki koettiin säädäntöhetkellä tarpeelliseksi. – Opinto-oikeuden peruuttaminen on tarkoitettu varaventtiiliksi, jos valinta on virheellinen, hakuvaiheessa ei huomata jotain seikkaa tai opiskelijan terveydentila muuttuu myöhemmin.