Pähkinäsaaren Rauhan Raja
Tai sentään vähemmän kuin selfie. Simpeleen Teboil kuhisee elämää. Sieltä vanhasta Rautjärvestäkin löysimme lopulta ihmisiä, kun osasimme hakeutua kirkonkylästä Asemanseutuun ja Pub Kahvila Aseman Kelloon. Sitä pitävä Jutta Ilvonen kertoi arvostavansa edellisten sukupolvien saavutuksia, mutta kokevansa henkilökohtaisesti Pähkinäsaaren rauhan aika kaukaiseksi. – Jos olisitte tulleet aamulla yhdeksältä, täällä olisi ollut koolla paljon tietoa vanhoista asioista, Ilvonen lisää. Kahvilapubia pitävällä Jutta Ilvosella ja leskirouva Valmalla ei ole henkilökohtaista suhdetta Pähkinäsaaren rauhaan, vaikka he arvostavatkin menneiden sukupolvien saavutuksia. Kuva: Marko Sorsa Koulujen syyslomalla Rautjärvelle Hyvinkäältä ajanut Esa Sivonen tunnustaa käyttävänsä kaveriporukassa Pähkinäsaaren rauhaa huumorimielessä, kun joku asia on ikivanha. Esa Sivonen tunnusti joskus vitsailevansa Pähkinäsaaren rauhan ikivanhuuden kustannuksella. Kuva: Marko Sorsa Leskirouva Valma täräyttää suoraan ja häpeilemättä, ettei Pähkinäsaaren rauha merkitse hänelle "mittään".
Pähkinäsaaren rauhan raja savossa
– Se on siellä Haukkavuorella, tietää polkupyöränsä selkään nouseva Pertti Kekki. Hän kävi rajalla viimeksi viime kesänä mopolla. Kekki ei osaa ottaa kantaa siihen, ovatko ihmiset rajan tällä puolella terveempiä kuin Simpeleen puolella. Pertti Kekki kävi kesällä mopolla Pähkinäsaaren rauhan rajalla. Kuva: Marko Sorsa – Vaikea sanoa, kun en ole lääkäri, mutta saattaahan se hyvinkin olla niin. Ilkka Partinen korostaa Pähkinäsaaren rauhan kuuluneen kouluopetukseen ja muistelee rajan kulkeneen Rautjärveltä Savonlinnaan päin. Ilkka Partinen muisti Pähkinäsaaren rauhan rajasta puhutun jo koulussa. Kuva: Marko Sorsa Martti Asikainen on rajan ammattilainen, joka palveli nykyrajalla Immolassa. Kuva: Marko Sorsa – Vaikka palvelin rajavartiostossa, niin vähän on se raja heikoissa kantimissa, naurahtaa Martti Asikainen, mutta alkaa heti mittailla katseellaan loskaa. – Osaisin sen kyllä piirtää. Tutumpi tosin on se raja, jonka yli Hietasen poika astui ulkomaille, Asikainen sanoo. Rajan toisella puolella Simpeleen Teboililla Ilpo Europeaus kertoo olevansa syntyperäinen simpeleläinen, mutta voivansa silti "yllättävän hyvin".
Pähkinäsaaren rauhan raja.fr
Pähkinäsaaren rauhan raja
Miettikää. Haukkavuoren laelle tuo luontopolku. Se on Pähkinäsaaren rauhan rajan komein rajapyykki. Kun rajamerkkiä kaiverrettiin, täällä pesi muuttohaukka. Ehkä se varoitteli häiritsevästi. Ehkä lopputulos jäi vaatimattomaksi, koska rajanmerkitsijät eivät malttaneet olla ihailematta maisemaa. Raja railona aukeaa. Edessä Aasia, Itä. Takana Länttä ja Eurooppaa; varjelen, vartija, sitä, runoili Uuno Kailas. Haukkavuorelle noustessa suuntavaisto sekoaa. Tuntuu, että edessä aukeaa länsi, selän takana itä. Mutta saattaa se olla toisinkin päin. Maisema on pukeutunut muodikkaasti ruskamallistoon. Lännessä (ehkä) näkyy se Suomi, jossa väestö on terveempää kuin selän takana (ehkä) idässä, jossa sydän- ja verisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, syövät, mielenterveydenongelmat ja jopa tapaturmat ovat säilyttäneet tukevamman jalansijan. Tämä kävi ilmi, kun THL julkaisi äskettäin suomalaisten sairastavuusindeksin. Vihreät kunnat löytyvät tukevasti Pähkinäsaaren rauhan rajan länsipuolelta, punaisimmat rajaseudulta ja sen itäpuolelta.
Pähkinäsaaren rauhan rajaa ei koskaan merkitty maastoon, mutta sen jäljille on silti mahdollista päästä. "Rautjärvi rajalla, ja sillä Simpele! " Ei ihme, että maailmassa soditaan, kun rauhat ikuistetaan niin huomaamattomiksi. Kruunu ja risti tuskin erottuvat Haukkavuoren harmaasta kalliosta, ja vuosiluku 1722, jolloin – kauan ennen autotehtaan perustamista – oli solmittu Ruotsin ja Venäjän välille Uudenkaupungin rauha. Pitää huomata, että se solmittiin 1721, rajankäynti oli 1722. Kahta aiempaa rauhaa, Täyssinää ja Pähkinäsaarta, ei merkitty maastoon lainkaan, vaikka myös niiden rajat kulkivat Haukkavuoren kautta. Ei taida Suomesta löytyä mahtavampaa rajapyykkiä kuin Haukkavuori Rautjärven takamailla. "Etelä-Karjalan Koli" on henkeäsalpaava, ja häkellyttävän huonosti tunnettu, vaikka näkyi sentään Metsän tarina -elokuvassa. Se on maakuntansa korkein kohta, 172 metriä merenpinnan yläpuolella. Kalliojyrkänne nousee Sarajärvestä 79 metrin korkeuteen. Olympiastadionin torni on vain 72-metrinen.
- Pähkinäsaaren rauhan raja savossa
- Pähkinäsaaren rauha – Wikipedia
- ”Kyllä henkisen eron aistii” – Pähkinäsaaren rauhan rajaseudulla avautuu mykistävän komea maisema - Kotimaa - Ilta-Sanomat