Kaikki Viimeiset Sanat
- Kaikki viimeiset sanat and associates
- It's just my life: KAIKKI VIIMEISET SANAT (2005)
- Kaikki viimeiset sanat
Petter myöntää olleensa Jennin ja teinityttölaumojen kanssa kyyneleet silmissä Fault In Our Stars -elokuvanäytöksessä. Erityisesti kohtaus, jossa Hazel ja Augustus pussailivat Anne Frankin perheen muinaisessa ullakkopiilossa, oli mauttomuudessaan täsmäisku kaikkiin tunnekeskuksiin. Alkuteos: Looking for Alaska Suomentaja: Helene Bützow Alkuperäinen ilmestymisvuosi: 2005 Kustantaja: WSOY Sivumäärä: 323 Kansikuva: HarperCollins Publishers Ltd Lajityyppi: draama, nuortenromaani Mistä saatu: kirjastosta lainattu
Kaikki viimeiset sanat and associates
Yksinäisyyteensä alistunut Miles Halter siirtyy vanhempiensa suojista Culver Creekin sisäoppilaitokseen Alabamaan. Oliko Milesilla edes elämää ennen sitä - muuta kuin pakkomielle kuuluisiin viimeisiin sanoihin? Kaikki muuttuu, kun kämppäkaveri Chip johdattaa Milesin kielletyn keppostelun pariin. Samassa asuntolassa majaileva häkellyttävän seksikäs mutta intohimoisuudessaan arvaamaton Alaska varastaa pian kokemattoman pojan sydämen. Tästä alkaa Milesin matka rakkauden petollisiin kiemuroihin, kunnes kaikki päättyy - aivan liian varhain. Yhdysvaltalainen John Green on syntynyt 1977. Greenin Tähtiin kirjoitettu virhe (WSOY 2013) on ollut maailmanlaajuinen menestys ja siitä on sanottu, että se on "pahuksen lähellä neroutta" (Time).
Kaikki viimeiset sanat (juoni: (keskikohta: päähenkilöstä ei oikein… Coggle
It's just my life: KAIKKI VIIMEISET SANAT (2005)
Miles tuntuu kehittävän itselleen nikotiiniriippuvuuden aivan vain ajankuluksi, ja se jos mikä on ällöä. Kaikki viimeiset sanat oli kokonaisuutena mukava lukukokemus. Minun tekisi kauheasti vielä mieli ruotia joitakin asioita tästä teoksesta, mutta sitä on oikeastaan mahdotonta tehdä lavertelematta jotain olennaista juonesta, joten jätän nyt ruotimatta. Sen vain sanon, että suosittelen kyllä tätä kirjaa, sillä tässä on piristävää teinienergiaa, mutta mitään erityistä hyvänmielenkirjaa on turha odottaa: tähän kirjaan mahtuu paljon tunnetiloja, eikä niistä läheskään kaikki ole positiivisia. Teininä olo voi olla rankkaa. ♠♠♠♠
Koulua käy myös salaperäinen tyttö nimeltä Alaska, johon kokematon poika rakastuu täysin. Jotain traagista kuitenkin tapahtuu ja Miles jää selvittämään asiaa ystäviensä kanssa. MITÄ PIDIN KIRJASTA? Mielestäni Miles vaikutti aluksi hyvinkin kiinnostavalta päähenkilöltä kunnes Alaska astui kuvioihin. Tuntuu, että Green käytti suuren osan ajastaa luodakseen Alaskasta kiinnostavaa ja salaperäistä hahmoa ja tavallaan unohti Milesin. On melkein ärsyttävää huomata, kuinka Milesin ajatukset ja teot ryhtyvät pyörimään kokonaan Alaskan ympärillä. ( Tosin ehkä näin käy, kun rakastuu? ) Chip eli Kenraali oli ehdottomasti lempihenkilöni koko kirjasta, sillä hänestä selviää tarinan aikana paljon uusia asioita, jotka muuttavat lukijan käsitystä hänestä. Miles taas pysyy melko etäisenä hahmona. Kirja on jaettu kahteen osaan: ennen ja jälkeen. Vaikka kirjan juoni onkin kekseliäs se on aivan liian ennalta-arvattava, kun lukija osaa odottaa tapahtumaa se ei tunnu niin mullistavalta. Kirjan loppu olisi kuitenkin voinut olla ihan kiinnostava mutta jäi ainakin omasta mielestäni turhan latteaksi.
"Kiva. " [s. 91] Kirjan "Jälkeen"-loppupuolikkaalla tunnelma muuttuu kertarysäyksellä, kun Green päättääkin tapattaa Alaskan auto-onnettomuudessa. Miles ja Chip ryhtyvät selvittämään, mitä kolarissa oikein tapahtui. Kaikki viimeiset sanat muuttuu hetkeksi liki Viisikko -henkiseksi salapoliisikertomukseksi mutta ei sitten kuitenkaan, sillä hahmot lähinnä juopottelevat ja eivät lopulta saa selville mitään uutta. Miles ja kumppanit kertaavat sen sijaan Alaskan aiemmin paljastuneita ongelmia ja traumoja niin moneen otteeseen, että moinen rautalangasta vääntäminen alkaa tuntua jo vähän lukijan aliarvioimiselta ja tahallaan pitkittämiseltä. Kun Miles romaanin loppupuolella kirjoittaa esseen, jossa käydään vielä kerran kiellon päälle kaikki Alaskan ongelmat ja jonka päätteeksi Miles antaa koomisen ylevästi tytölle tämän kuolemisen anteeksi, Kaikkien viimeisten sanojen päättyminen tuntuu todella huojentavalta. Seksismin, mielenkiinnottoman päähahmon ja lopun täysin turhan pakkotoiston jälkeen lukijan käteen jää nuortenromaani, jonka sijaan kannattaa lukea mieluummin edellä mainittu Sieppari ruispellossa.
Olisikin ollut huomattavasti mielenkiintoisempaa kuulla Milesiin rakastuneen Laran näkökulma tähän tarinaan – nyt tyttö jää kokonaan sivuhahmoksi, jonka kanssa Miles puuhailee yhtä sun toista, vaikka on rakastunut Alaskaan. Hieman kyseenalaisesti Milesin suoranaista Laran hyväksikäyttöä ei käsitellä lainkaan. Juuri nämä moraaliset seikat ja nuorten tupakointi ja runsas juominen herättivät aikoinaan Yhdysvalloissa kovan kohun siitä, minkälaista materiaalia on sopivaa julkaista nuortenromaanin kansien sisällä – vaikka esimerkiksi J. D. Salingerin realistisenkarhea Sieppari ruispellossa nosti nuoruuden kokeiluja esille samalla tavalla jo vuonna 1951. Alaskan muodokkuuksien kuvailua ja Laran ja Milesin suhteen käsittelemättömyyttä lukuun ottamatta Kaikkien viimeisten sanojen suorasukaisuus ja räävittömyys ei kuitenkaan herätä vastenmielistä vastareaktiota, vaan se kuuluu kirjan nuoruuden ristiriitaisuutta kuvailevaan maailmaan, jossa eletään vielä lapsuuden ja horisontissa kimmeltelevän aikuisuuden välimaastossa.
Kaikki viimeiset sanat
- Kaikki viimeiset sanat fe
- It's just my life: KAIKKI VIIMEISET SANAT (2005)
- Siirry ios android market
- Kaikki
- Kaikki viimeiset sanat sarja
- Olli borg tuoli
- Kaikki viimeiset sanat barbara
- Kirjakaapin avain: Kaikki viimeiset sanat
- Kaikki nissan
- Skoda Polttimoiden vaihto hinta | Vertaa hinnat! | Autojerry.fi
- Kaikki viimeiset santa clara
John Green: Kaikki viimeiset sanat 323 s., WSOY 2014 alkup. Looking for Alaska, 2005 suom. Helene Bützow Alan olla todella tykästynyt John Greenin nuortenkirjoihin. Olen hieman hämmentynyt siitä, miten Greenin eittämättä tunnetuin ja suosituin teos on Tähtiin kirjoitettu virhe, kun minun mielestäni Arvoitus nimeltä Margo ja Kaikki viimeiset sanat ovat mielestäni olleet paljon kiinnostavampia ja mukaansatempaavampia kuin Tähtiin kirjoitettu virhe, joka ei herättänyt oikein minkäänlaisia tunteita aiheestaan huolimatta. Kaikki viimeiset sanat kertoo Miles "Lyllerö" Halterista ja hänen kavereistaan Culver Creekin sisäoppilaitoksessa. Teini-ikäinen Miles vaihtaa tavallisesta opinahjosta sisäoppilaitokseen, sillä hän haluaa löytää jotain uutta. Hänellä ei ole juurikaan kavereita, mutta Culver Creek muuttaa kaiken. Hänen kämppäkaverinsa Chip eli Eversti on tunnettu kaikenlaisista jäynistään, ja Everstin kautta Miles tutustuu muun muassa Takumiin ja Laraan, mutta ennen kaikkea hän tapaa Alaskan.
Miles ja hänen kaverinsa suunnittelevat hellyttävällä innolla kepposiaan ja saattavat hetken kuluttua kehuskella vaatimattomilla seksikokemuksillaan. Ovelahkot dialogit kärsivät kuitenkin turhasta jankkaamisesta. "Tiedäthän sen tytön matikankurssilla", Alaska sanoi, "puhuu hiljaisella äänellä, sanoo hjuva eikä hyvä. Tiedätkö sen? " "Tiedän, Lara. Hän istui sylissäni silloin, kun mentiin McDonaldsiin. " "Täsmälleen. Ja hän piti sinusta. Luulit, että Lara puhui matikasta, vaikka hän puhui selvästi kiihkeästä seksistä kanssasi. Ja sen takia tarvitset minua. " "Laralla on hyvät tissit", Eversti sanoi nostamatta katsettaan valaasta. "ÄLÄ ESINEELLISTÄ NAISKEHOA! " Alaska karjui. Se sai Everstinkin kääntämään katseensa. "Anteeksi. Terhakat tissit. " "Ei paranna asiaa! " "Varmasti parantaa", Eversti sanoi. " Hyvä on naiskehon arviointia. Terhakka on pelkkä havainto. Laralla on terhakat tissit. Tai siis, voi luoja. " "Olet toivoton tapaus", Alaska sanoi. "Lyllerö [Miles], Laran mielestä olet söpö. "