Lähiaikoina seudulla järjestetään neuvontatilaisuuksia mm. sukupolvenvaihdoksesta. Metsäkeskus ja metsänhoitoyhdistys järjestävät myös käytännön kursseja metsänhoidosta. Anne Savela
Metsäosuuden myynti suoraan kuolinpesästä toiselle osakkaalle ei kannata. Se langettaa myyjälle suuret verot ja vie ostajalta oikeuden metsävähennykseen. Asia kannattaa aloittaa perinnönjakosopimuksesta. Perinnönjakosopimus muuttaa kuolinpesän verotusyhtymäksi, jolloin osuuden myyjä säästää luovutusvoittoverossa ja ostaja saa metsävähennyksen. – Jos yhtymä, kuolinpesä ja perinnön jättäneet vanhemmat ovat omistaneet metsän yhteensä yli kymmenen vuotta, yhtymän sisäinen kauppa lähisukulaiselle on vapautettu kokonaan luovutusvoittoverosta, kertoo metsätalousinsinööri Riitta Koivukoski Metsäkeskuksesta. Koivukoski antoi neuvoja metsän omistusjärjestelyihin Vimpelissä. Kuolinpesän omaisuus katsotaan irtaimeksi, jolloin osakkaiden välisestä metsäkaupasta joutuu maksamaan luovutusvoittoveron eikä ostaja saa metsävähennystä. Kun kuolinpesä muutetaan verotusyhtymäksi, irtain omaisuus muuttuu verottajan näkökulmasta kiinteäksi. Tietämätön voi hukata tuhansia Koivukoski kertoi esimerkin: 100000 euron arvoisen metsän perijöinä ovat leski ja kaksi lasta.
Metsäomistus vaikuttaa Kelan tukiin Verotusyhtymässä jokaisella on määräosaomistus, josta saadusta metsätulosta osakas maksaa veroa. Verotusyhtymällä on metsäkauppojen yhteydessä monia etuja, mutta Koivukosken mukaan metsän pitäminen tietyn aikaa kuolinpesän omistuksessa on joskus hyvä ratkaisu. – Metsänomistus vaikuttaa esimerkiksi opintotukeen ja asumislisään, joten jos perijä on alaikäinen tai opiskelija, kuolinpesää ei kannattaisi purkaa. Kuolinpesä voi olla toimiva juttu silloinkin, kun perijöinä on keskenään hyvin toimeen tulevia sisaruksia ja metsänhoidosta on helppo päästä yksimielisyyteen, Koivukoski tietää. – Itse olen ollut äitini ja sisarusteni kanssa kuolinpesän osakas jo 26 vuotta eikä mitään ongelmia ole ollut. Tilan jatkaja selville ajoissa Suomessa on tällä hetkellä yli 35 000 metsää omistavaa kuolinpesää ja osakkaita on lähes 200 000. Pesien omistuksessa on yli miljoona hehtaaria metsää. Riitta Koivukoski tietää kuolinpesiä, jossa on osakkaita jo monessa polvessa. – Kun kuolinpesän sisään syntyy uusia kuolinpesiä, osakkaiden omistussuhteiden selvittäminen on hankalaa.
Leskelle kuuluu puolet ja molemmille lapsille neljännes metsästä. Toinen lapsista ostaa lesken ja sisarensa osuudet. Koivukosken esimerkkilaskelmassa kauppoja ei tehdä suoraan kuolinpesästä, vaan verotusyhtymästä. Kuolinpesä muuttuu verotusyhtymäksi, kun perilliset tekevät perinnönjakosopimuksen. Tässä yhtymäosuuskaupassa osuutensa myyvät leski ja sisarus säästävät verotuksessa yhteensä 9000 euroa. Heidän ei tarvitse maksaa luovutusvoittoveroa, koska kyseinen metsä on ollut yhteensä vähintään kymmenen vuotta perittävän vanhemman, kuolinpesän ja yhtymän omistuksessa. Jos kauppa tehtäisiin suoraan kuolinpesästä, omistusajasta huolimatta myyjien maksettavaksi tulisi luovutusvoittovero. Ostajan eduksi kaupassa tulee 14040 euron vähennys metsästä tulevaisuudessa saatavista tuloista. Metsävähennyksen käytöllä ei ole aikarajaa. Ostaja joutuu maksamaan kauppahinnasta neljä prosenttia, eli 3000 euroa varainsiirtoveroa, mutta pitkässä juoksussa ostaja säästää silti veroissa 11040 euroa verrattuna kauppoihin kuolinpesän sisällä.