Ainakin yhdeksän suomalaista kuoli Espanjassa lauantai-iltana sattuneessa bussiturmassa. Lisäksi ainakin 15 suomalaista loukkaantui vakavasti. Linja-auto oli matkalla Marbellasta Malagan lentokentälle. Kuolleiden joukossa on yksi lapsi. Bussi meni ympäri törmättyään maastoautoon. El Mundo -lehden mukaan turma tapahtui, kun maastoauto lähti ohittamaan linja-autoa ohituskieltoalueella. Espanjalaisten lehtitietojen mukaan maasturin kuljettaja oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Bussissa oli kaikkiaan noin 50 turistia, jotka olivat kaikki suomalaisia. Kaikki matkustajat olivat Aurinkomatkojen asiakkaita. Kuolleita ja loukkaantuneita saattaa olla enemmänkin Uhrien henkilöllisyydestä ei ollut vielä myöhään illalla tietoa. Ulkoministeriön mukaan oli mahdollista, että kuolonuhrien ja loukkaantuneiden määrät saattavat vielä nousta. Onnettomuus tapahtui noin kello 19. 30 paikallista aikaa. Aurinkomatkojen mukaan lomalaisten oli määrä saapua Malagasta Finnairin lentokoneella Helsinki-Vantaan lentoasemalle aikataulun mukaisesti kello 3.
30 sunnuntain vastaisena yönä. Ulkoministeriön mukaan yksikään vakavasti loukkaantunut ei ollut koneessa mukana. Ainakin yksi sairaalaan kuljetetuista suomalaisista oli lapsi. Stubbille surunvalittelut Espanjan hallitukselta Ulkoministeri Alexander Stubb kertoi STT:lle saaneensa Espanjan hallitukselta surunvalittelut bussiturman johdosta. Stubb kertoi, että hän tekee päätöksen mahdollisesta turmapaikalle lähtemisestä viimeistään sunnuntaiaamuna. Ulkoministeriö on perustanut bussiturman uhrien omaisille kriisinumeron, joka on 09-160 55 55 555. Ulkoministeriö myös päivittää onnettomuutta koskevia tietoja sivuille. Ulkoministeriön mukaan poliisi tulee olemaan yhteydessä uhrien omaisiin. Aurinkomatkojen numero omaisille on 010 446 7120. Tietoa löytyy myös Aurinkomatkojen nettisivuilta. Espanjalaisten tiedotusvälineiden mukaan kyseessä on pahin liikenneonnettomuus Espanjassa sitten vuoden 2001. Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.
10:24 Julkaistu 30. 11. 2016 11:21 JVG on tämän vuoden kuunnelluin Spotifyssa. Cheek tulee hyvänä kakkosena perässä. Spotify julkaisi tänään vuoden 2016 kuunnelluimmat artistit ja kappaleet. JVG nousi Suomen kuunnelluimmaksi artistiksi, Suomen kuunnelluimmaksi miesartistiksi ja kaksikon toukokuussa julkaistu Hehkuu Suomen kuunnelluimmaksi kotimaiseksi kappaleeksi. Kuunnelluin naisartisti Spotifyssa oli Sanni. Spotifyn kuunnelluimmat esiintyjät 2016 top10: 1. JVG 2. Cheek 3. Sanni 4. Nikke Ankara 5. Elastinen 6. Teflon Brothers 7. Antti Tuisku 8. Mikael Gabriel 9. Twenty One Pilots 10. Evelina Musiikkituottajien toiminnanjohtaja Antti Kotilainen kertoi Huomenta Suomessa, että Spotifylla on Suomessa 700 000 maksavaa asiakasta ja saman verran ilmaisversiota käyttäviä asiakkaita. Spotifyn musiikkieditori Jussi Mäntysaari puolestaan kertoi, että tänä vuonna Spotifyn eniten kuunnelluimmat artistit ovat kotimaisia. – Suomenkielellä esitetty hiphop on suurimpana esillä. Yhdeksän kymmenestä kuunnelluimmasta esiintyjästä on suomalaisia.
Esimerkiksi erilaiset sotaan liittyvät ansiomerkit kiinnostavat keräilijöitä. Keskuskauppakamarin ansiomerkillä et kuitenkaan pääse rikastumaan. Jotkut kunniamerkkien myöntäjät toivovat, että esimerkiksi peritty kunniamerkki mieluummin palautetaan myöntäjälle kuin myydään eteenpäin, mutta päätös on tässä kohtaa luonnollisesti omistajan.
Kuolema ulkomailla Suomen suuriruhtinaskunnan aikana tiedot ulkomailla kuolleista kansalaisista kulkivat Venäjän konsuleilta kenraalikuvernöörinkansliaan ja sieltä lääninhallitusten kautta paikallisviranomaisille ja omaisille. Itsenäistymisen myötä tehtävät siirtyivät ulkoasiainministeriölle ja Suomen omille edustustoille. Kuolemantapauksista ilmoittaminen ja perinnönjaosta huolehtiminen kuului valtioneuvoston ohjesäännön (1919) mukaan lähettiläiden ja konsulien toimenkuvaan (34§). Ulkoasiainministeriön oikeudelliselle osastolle perustettiin siirtolaisasiainjaosto (myöh. siirtolaistoimisto, perintö- ja korvausjaosto), jolle kuuluivat siirtolaisten ja merimiesten rahalähetykset, perintö- ja eläkeasiat, hädänalaiseen asemaan joutuneiden suomalaisten avustamiset sekä muut yksityisluontoiset asiat. Vaikka lähetystöjä perustettiin aluksi vain muutamia, loi Suomi nopeasti konsuliverkoston, jonka avulla kansalaiset saivat hoidettua asiansa ympäri maailmaa. Suomen konsulit pyrkivät selvittämään tietoonsa tulleita kuolemantapauksia yhteistyössä paikallisten viranomaisten ja ulkosuomalaisten omien järjestöjen kuten Merimieslähetysseuran kanssa.
Monet konsulien tekemät ilmoitukset jäivät varsin puutteellisiksi. Toisaalta monissa niistä on myös muita lisätietoja esimerkiksi perhesuhteista, uuden kansalaisuuden saamisesta tai ammatillisesta historiasta. Niukimmillaan akti sisältää tiedon ainoastaan siitä, että jonkun henkilön epäillään kuolleen ja, että asiaa ei ole kyetty vahvistamaan. Toisaalta tiedot voivat olla hyvinkin yksityiskohtaisia. Esimerkiksi menehtyneen lapsista saattaa olla mainittu pelkkä lukumäärä tai niin nimet, syntymäajat, osoitteet kuin puolisotkin. Hakuohjeistus Aineisto löytyy Astia-verkkopalvelusta esimerkiksi haulla "ulkomailla kuolleet suomalaiset". Valitse arkistonmuodostajaksi Ulkoasiainministeriö. Kirjeistö - ulkomailla kuolleet suomalaiset, niin saat listauksen arkistoyksiköistä, jotka on järjestetty aakkosittain (joko Suomessa tai ulkomailla käytössä olleiden nimien mukaan). Yksiköitä (eli kansioita) on 160 kappaletta, joihin sisältyy 7 805 aktia. Arkisto on talletettu Turun maakunta-arkistoon osana yhteistyötä Siirtolaisinstituutin kanssa.
Mainoksissa hyödynnettiin kuolleita artisteja ilman oikeudenomistajien lupaa. Mainonnan eettinen neuvosto on antanut huomautuksen Radio Suomipopille mainoksista, joissa hyödynnettiin kuolleita artisteja ilman oikeudenomistajien lupaa. Mainoksissa soitettiin kuolleille artisteille, ja puheluihin "vastasivat" Juice, Kirka, Topi Sorsakoski ja Gösta Sundqvist. Soittajat muun muassa tarjosivat uutta puhelinliittymää ja kyselivät kuulumisia. Lopuksi todettiin artistin olevan ehdolla Suomipopin 100 suomalaista ikonia -listalla. Mainonnan eettinen neuvosto huomautti, että artistien kuolemasta oli kulunut verraten lyhyt aika. Lisäksi neuvosto katsoi, että mainosten tyylilajia ja käsittelytapaa ei voi luonnehtia hienovaraisiksi. Radio Suomipop ja Ilta-Sanomat ovat osa samaa Sanoma Media Finland -konsernia.