Lapin Naisen Puku
Vastuu siirtyi vuonna 1979 Suomen kansallispukuneuvostolle, jonka toiminnan päätavoitteena on kansallispukuihin liittyvän tutkimuksen, dokumentoinnin, koulutuksen, julkaisutoiminnan ja neuvonnan edistäminen. Kansallispuvun voi valita oman suvun juurien mukaan. Puvun voi valita myös muunlaisin perustein tai mieltymyksin. Kansallispuvun voi valmistaa itse, teettää, ostaa tai vuokrata. Myös vanhan puvun voi kunnostaa tai täydentää lisäosilla. Kansallispukukursseilla voi valmistaa puvun kokonaan itse tai ommella valmiina saatavista tarvikkeista. Perinne kulkee mukana myös saamelaispuvuissa, mutta ei niin tiukasti säänneltynä kuin kansallispuvuissa. Erona on, että saamelaispuvut eivät kansallispukujen tapaan edusta vain mennyttä aikaa, vaan ovat vielä tämän päivän elävää pukukulttuuria. Nykyään saamenpuvun käyttö rajoittuu yleensä vain juhlatilaisuuksiin, ennen se oli yleisemmin käytetty arkivaate. Jokaisella saamelaisalueella ja -ryhmällä on oma pukunsa, jossa on seudulle tyypillinen malli, koristeet ja värit.
Lapin naiset puku price
Kansallismuseon piirtäjä Maja Mikander jäljensi osan näistä puvuista akvarelleilla. Näiden akvarellien joukossa oli muun muassa Lapinjärven vihreä naisen puku ja miehen puku. Maja Mikanderin akvarelliteos Lapinjärven kansallispuvuista vuodelta 1910. Lapinjärven naisen puku Lapinjärven vihreä naisen puku rekonstruoitiin jo vuonna 1909, mutta se poistui käytöstä 1925, kun punainen puku otettiin käyttöön. Vuonna 1984 vihreälle puvulle päätettiin jälleen myöntää sama arvo kuin punaiselle. Vihreään pukuun kuuluu leveäraidallinen hame, jossa on tummansininen pohja sekä punaisia, punaruskeita, vaaleansinisiä, keltaisia, vihreitä ja valkoisia raitoja. Liivi kiinnitetään hameeseen, ja siinä on vihreällä pohjalla kiedotuista langoista tehtyjä mustavalkoisia sekä sinivalkoisia raitoja. Liivimekon alle puetaan kauluksellinen paita, jossa on suorat hihat ja reikäompeleita. Esiliina voi olla silkkiä tai käsinkudottua puuvillaa, ja siinä on sinisiä, punaisia, vaaleanpunaisia ja harmaita raitoja valkoisella pohjalla.
Romaneilla on ollut omat perinteiset mallinsa, joita tietyt kultasepät ovat valmistaneet heitä varten. Näissä korvarenkaissa on puikolla varustettu kehärengas ja kiviupotuksia. Suurissa kultaisissa korvarenkaissa tarvitaan painoa tasaamassa korvan päältä kulkeva tukiketju. Aikaisemmin romaninaiset käyttivät sekä päähuiveja, hartiahuiveja että isoja saaleja, mutta ne ovat jääneet viime vuosikymmenten aikana pois käytöstä, viimeisenä hartiahuivi. Jalkineina käytetään yleensä korkeakorkoisia mustia avokkaita. Romanipuku on puettu nukelle, joka on valmistettu 1800-luvun lopulla Kansallismuseon näyttelyä varten. Pirkko Madetoja Kirjallisuutta: Grönfors, Martti 1981: Suomen mustalaiskansa. WSOY, Helsinki. Laukka, Julia 2006: Suomalaisen romaninaisen puvun kehitys 1960-luvulta 2000-luvulle. Julkaisematon käsityötieteen pro gradu -työ. Helsingin yliopisto. Markkanen, Airi 2003: Luonnollisesti. Etnografinen tutkimus romaninaisten elämänkulusta. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja n:o 33.
- Lapin naiset puku n
- Kuutta haastatellaan Kelan pääjohtajaksi - Keskisuomalainen
- Wall e suomi tv
- Sää järvenpää nyt
- Lapin naiset puku video
Miehen puvun piirroksia Lapin maakuntamuseossa olevasta alkuperäisestä suunnittelukansiosta. Kuva: Pekka Aho Rovaniemen kansallispuvusta on virinnyt paljon keskustelua juttumme (UR 7. 9. ) myötä. Rovaniemen Kalevalaiset ry toivoo saavansa lisää tietoja Rovaniemen miehen puvun varhaisesta historista, sillä asu on kaikkinensa jäänyt naisen puvun varjoon. Miehen puvun suunnittelun aloitti Tyyni Vahter ja työtä jatkoi Toini-Inkeri Kaukonen. Taiteilija Alli Tourin piirrokset valmistuivat vuonna 1960. Rovaniemen naisen puku oli Rovaniemen Kalevalaisten Naisten hanke 1950-luvun alussa. Myöhemmin suunnitellun miehen puvun tilaajaksi on mainittu Rovaniemen Kotiseutuyhdistys. Sen valmistumisen aikoihin kotiseutuyhdistys Rovaniemen Toton perustamisesta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta. – Heinäkuussa Rovaniemellä järjestettiin valtakunnalliset kotiseutupäivät ja kotiseutumuseo vihittiin käyttöönsä. Näin ollen oman pitäjän miehen kansallispuku olisi ollut sopiva juhla-asu. Nyt kaivataankin tietoja siitä, alettiinko pukuja ommella Rovaniemellä jo 1960-luvulla, Päivi Rahikainen Rovaniemen Kalevalaisista pohtii.