Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerin virka-asunto on osoitteessa Downing Street 10. Virka-asunto on asunto, jonka korkea viranhaltija tai jokin muu korkeassa asemassa oleva henkilö saa käyttöönsä virkasuhteensa ajaksi. Viran päätyttyä myös käyttöoikeus virka-asuntoon päättyy. Tunnettuja virka-asuntoja ovat esimerkiksi presidenttien virka-asunnot, kuten Valkoinen talo tai Mäntyniemi. Suomessa ainakin presidentillä, pääministerillä ja arkkipiispalla on käytössään virka-asunto. Vanhin virka-asuntotyyppi on ollut virkatalo eli puustelli, joista tyypillisimpiä ovat sotilasvirkatalot ja pappilat. Näistä pappilan seurakunta on varsinkin maaseudulla tarjonnut papin asunnoksi osana papin vuosipalkkaa. Vastaavasti pappilan tiloissa on yleensä pidetty seurakunnan varastoja, ehkä myös kirkkoherranvirastoa ja muita seurakunnan tarpeiden vaatimia tiloja. Virka-asuntoja [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Presidentinlinna – presidentin edustusasunto Helsingissä Kauppatorin laidalla Mäntyniemi – presidentin virka-asunto Helsingin Meilahdessa Kultaranta – presidentin kesäasunto Tamminiemi – entinen Suomen presidenttien virka-asunto, nykyinen Urho Kekkosen museo Helsingin Meilahdessa Kesäranta – pääministerin virka-asunto Katso myös [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Työsuhdeasunto Residenssi Luettelo valtionpäämiesten ja pääministerien virka-asunnoista
Presidentin virka-asunto Mäntyniemi vaihtaa pian omistajaa. Upean asunnon edustuspuolen sisustus on tarkkaan harkittu, mutta yksityisen puolen Jenni Haukio ja Sauli Niinistö saavat muokata mieleisekseen. Tasavallan presidentin virallisten sivujen välityksellä on mahdollista vierailla asunnossa virtuaalisesti – näe itse, miltä uudessa kodissa näyttää! Kun presidenttien entinen virka-asunto Tamminiemi jäi 1981 sairastuneen presidentti Kekkosen käyttöön, valtioneuvosto päätti rakentaa tasavallan presidentille uuden virka-asunnon. Mäntyniemi valmistui Helsingin Meilahteen vuonna 1993. Asunnon rakennuskustannukset olivat yhteensä 200 miljoonaa markkaa. Mäntyniemen kokonaispinta-ala on 2 200 neliömetriä, josta tasavallan presidentin käytössä asunto-, työ- ja edustustarkoituksiin on 1400 neliömetriä. Muut tilat ovat tasavallan presidentin kanslian käytössä tai varattu huolto-, varasto- ja teknisiksi tiloiksi. Suomalainen design tärkeä osa sisustusta Edustustiloista löytyy muun muassa 24 hengen ruokasali, presidentin työhuoneen ja neljä muuta huonetta aputiloineen ja huoneiden sisustus on tarkkaan harkittu.
Tämä artikkeli käsittelee virka-asuntoa. Sanan muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla. Mäntyniemi Talludden Osoite Mäntyniementie Sijainti Meilahti, Helsinki Koordinaatit 60°11′05″N, 024°53′50″E Valmistumisvuosi 1993 Suunnittelija Raili ja Reima Pietilä Rakennuttaja Rakennushallitus Omistaja Suomen valtio Käyttäjä Suomen tasavallan presidentti Lisää rakennusartikkeleita Arkkitehtuurin teemasivulla Mäntyniemi ( ruots. Talludden) on vuonna 1993 valmistunut Suomen tasavallan presidentin virka-asunto. Mäntyniemi sijaitsee Helsingin Meilahdessa. Sen suunnittelivat arkkitehdit Reima ja Raili Pietilä. Mäntyniemi on ensimmäinen varta vasten Suomen tasavallan presidentille rakennettu virka-asunto. Suunnittelu ja rakentaminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Kun presidentin aiempi virka-asunto Tamminiemi jäi sairastuneen presidentti Kekkosen käyttöön vuonna 1981, valtioneuvosto päätti rakentaa tasavallan presidentille uuden virka-asunnon. Presidentinlinna päätettiin jättää lähinnä edustustilaksi.
Privaattipuoli pitää sisällään hallin, olohuoneen, ruokailuhuoneen, presidentin 40 neliön makuuhuoneen ja presidentin puolison 16 neliön makuuhuoneen ja puolison työhuoneen. Yksityispuolella on lisäksi kaksi muuta makuuhuonetta, keittiö ja sauna pulahdusaltaineen. (MTV3)
Tellervo ja Mauno Koivisto kertoivat tammikuussa 1994, asuttuaan talossa noin kaksi kuukautta, että kaikki tilat ja huonekalut eivät olleet niin mukavia ja käytännöllisiä kuin julkisuudessa oli annettu ymmärtää. Presidentin yksityissaunaan mahtui mukavasti vain neljä henkilöä, presidentin puolison makuuhuoneen lattiapinta-ala oli vain 16 neliömetriä, olohuoneen sohvalla istui yhtä mukavasti kuin kirkonpenkissä ja presidentti oli joutunut kalustamaan itselleen toisen työhuoneen varastohyllyillä. Lisäksi tasavallan presidentin kanslian henkilökuntaan kuuluva linnanvouti oli jäänyt ilman omaa työhuonetta. [5] Muuta [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Mäntyniemen sisustuksesta on pyritty luomaan yhtenäinen kokonaisuus ja huoneissa on useiden nykytaiteilijoiden töitä. Heti edustustilan sisääntuloaulassa on tulijaa vastassa Reijo Paavilaisen reliefi Lemminkäisen retket. [6] Virka-asunnon yhteydessä toimi myös Liikkuvan poliisin turvallisuusyksikkö. [7] Mäntyniemessä asuneet presidentit [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Mauno Koivisto Martti Ahtisaari Tarja Halonen Sauli Niinistö Katso myös [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Kultaranta, Suomen tasavallan presidentin kesäasunto Kesäranta, Suomen pääministerin virka-asunto Lähteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] ↑ a b c Olavi Jouslehto ja Jaakko Okker: Tamminiemestä Mäntyniemeen, s. 9–11.
[3] Mäntyniemi jäi Pietilöiden viimeiseksi työksi ja sitä pidetään yhtenä heidän huomattavimmista luomuksistaan. Reima Pietilä kuoli 70-vuotissyntymäpäiväjuhlassaan saamaansa sairauskohtaukseen elokuussa 1993 eikä siten ollut näkemässä talon virallista käyttöönottoa saman vuoden loppusyksyllä. [4] Kritiikkiä [ muokkaa | muokkaa wikitekstiä] Mäntyniemen alkuperäinen kustannusarvio oli 15 miljoonaa markkaa (2, 5 M€). Lopulliset kustannukset nousivat kuitenkin 14-kertaisiksi, ja rakennuksen hinnaksi tuli noin 210 miljoonaa markkaa (35, 3 M€), josta sisustuksen osuus oli noin kymmenesosa. Näin tapahtui siitä huolimatta, että alkuperäisestä suunnitelmasta karsittin ikkunoita ja luonnonkiveä. Rakennuskustannukset herättivät kiihkeän julkisen keskustelun; vähemmälle huomiolle jäi, että samaan aikaan valmistunut Suomen Kansallisoopperan uusi toimitalo Töölönlahden rannassa tuli maksamaan kaikkiaan 780 miljoonaa markkaa (131, 1 M€) eli lähes nelinkertaisesti Mäntyniemeen verrattuna. [1] Mäntyniemi sai ensimmäisiltä käyttäjiltään myös kritiikkiä.
Vastaus: MÄNTYNIEMI AIEMMIN TAMMINIEMI. TAMMINIEMESSÄ ASU KOLME PRESIDENTTIÄ VIRKA KAUTENSA RYTI, MALSARKKA CARL GUSTAV MANNERHEIMIN, PRESIDENTTI, JA YLI 25- VUOTTA PRESIDENTTINÄ OLLUT URHO KALEVA LSARKKA ON YLIN ARVONIMI KENRAALIN JÄLKEEN, JONKA ANTAA PRESIDENTTI. Lisää vastaus Vastaaja: user1612796477
[1] Vuonna 1983 valtio hankki 2, 8 hehtaarin maa-alueen presidentin virka-asuntoa varten Helsingin Meilahdessa. Tontti sai nimekseen Mäntyniemi edeltäjän Tamminiemen mukaan. Rakennuksen suunnittelemiseksi järjestettiin yleinen arkkitehtikilpailu. Sen voittivat Raili ja Reima Pietilä. Mäntyniemeä alettiin rakentaa vuonna 1989 ja se valmistui vuonna 1993. Rakennuksen hyötypinta-ala on 2 300 neliömetriä, josta asuintiloja on 680 neliömetriä, edustustiloja 916 ja kansliatiloja 424 neliömetriä. Rakennuksessa on 212 ulkonurkkaa, 300 erikokoista ikkunaa ja 190 ovea, joista vain kymmenen on keskenään samanlaisia. [1] [2] Mäntyniemeä ympäröivässä puutarhassa on käytetty paljon luonnonheiniä ja varpuja, koska arkkitehti Pietilä ja puutarhan suunnittelija, maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijer halusivat tehdä ympäristöstä mahdollisimman suomalaisen. Suunnitelman avulla on tarkoitus myös säästää ja suojella ympäröivää luontoa, sekä luoda arkkitehtuurista, puutarhasta ja ympäröivästä luonnosta kokonaisuus.
PRESIDENTIN VIRKA-ASUNNOT Presidentinlinna M�ntyniemi Kultaranta Takaisin presidentti-instituution p��sivulle takaisin alkuun