Ruoasta saa vitamiinien lisäksi muita hyödyllisiä ravintoaineita kuten flavonoideja ja kuituja. Vitamiineja ravinnosta ei voi koskaan saada liikaa. Artikkelia muokattu 19. 2019
Pitäisikö siis B-vitamiinien saanti turvata lisäravinteilla? – No sitä ei tiedetä. Tässä vaiheessa voisi sanoa, että ei oo tarvetta, että tavallaan mitä tästä voi päätellä suoraan on, että kannattaa syödä terveellisesti, vastaa Tolmunen. Folaatteja kalan kaveriksi Mutta on muutamia tutkimuksia joissa on näyttänyt, että b-vitamiinin lisääminen muuhun masennukseen hoitoon ja lääkitykseen, on antanut lisätehoa hoidolle, mutta siitä ei ole vielä näyttöä, että pillereiden syöminen voisi ehkäistä masennusta terveillä ihmisillä taikka pelkkänä hoitona auttaa masennukseen. Aikaisempien tutkimusten valossa runsaalla kalansyönnillä on myös selvä yhteys masennuksen vähentymiseen. Vähintään kaksi kertaa viikossa kalaa syövillä on vähäisempi riski masennukseen kuin harvoin kalaa syövillä. Kalan vaikutus perustuu omega-3-rasvahappoihin. Eli sen lisäksi, että syö kalaa kaksi kertaa viikossa, kannattaa ruokalistaan lisätä folaattipitoisia elintarvikkeita esimerkiksi ruisleipää, kaalia ja appelsiineja.
Nämä yksittäiset tekijät eivät selittäneet kuitenkaan tuloksia. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja kolmen sairaanhoitopiirin, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen, kanssa. Mukana Tampereen yliopistosta olivat psykiatrian tutkijat Merja Viikki ja Olli Kampman. Serotoniini voi selittää Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että B12-vitamiinin alhainen taso voi liittyä masennusoireisiin etenkin vanhemmilla ihmisillä. Syytä vitamiinin ja masennusoireiden yhteyteen ei vielä tiedetä, mutta Jussi Seppälä arvioi, että serotoniini voi olla yksi mahdollinen linkki masennuksen ja B12:n välillä. – B12 on välttämätön vitamiini serotoniinin tuotannossa, Seppälä sanoo. Tutkimuksessa depressio-oireista kärsivät henkilöt jaettiin vielä kahteen alaryhmään: Melankolisiin ja ei-melankolisiin masennusoireisiin. Melankolisilla masennusoireilla tarkoitetaan "perinteisiä" masennuksen oireita, kuten univaikeuksia (aamuyöllä heräily) ja voimakasta mielialan ja ruokahalun laskua.
– Ainakin tässä porukassa oli hirveän paljon huonoa folaatin saantia, että ainoastaan yksi neljäsosa porukasta sai suositusten mukaisen määrän folaattia ja kuitenkin Suomessa nämä suositusarvot on matalammat kuin monessa muussa maassa, kertoo Tolmunen. Folaattia myös eläinkunnasta Folaatti saattaa vaikuttaa masennukseen aivojen keskeisten välittäjäaineiden kautta. Tutkimusten mukaan folaatin puutos heikentää myös masennuslääkkeiden tehoa. B-ryhmän vitamiineista löytyy myös toinen hermovitamiini, B-12. Sitä saadaan eläinkunnan tuotteista, erityisesti maksasta, kalasta, lihasta ja maidosta. – Toinen aineisto oli tällainen, meidän KYS:n psykiatrian klinikan avohoito-masennuspotilaita ja heillä todettiin, että ne, joilla oli korkeampia B12-vitamiinipitoisuuksia veressään, niin he toipui paremmin masennuksesta seurannan aikana, jatkaa Tolmunen. Vähäinen B-vitamiinien saanti kohottaa seerumin homokysteiinipitoisuutta, joka on yhdistetty masennuksen lisäksi myös sydän- ja verisuonitauteihin ja dementiaan.
Julkaistu 03. 09. 2009 - 13:39. Päivitetty 26. 08. 2014 - 12:23 Ruokaostoksilla kannattaa ehdottomasti kurvata vihannes- ja hedelmäosaston kautta. Tuoreen tutkimuksen mukaan nimittäin kasvisten käyttöä kuvaavalla folaatin saannilla on yhteys riskiin sairastua vakavaan masennukseen. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat keski-ikäiset itäsuomalaiset miehet. – Siinä aineistossa näytti, että ne jotka sai ravinnostaan vähemmän folaattia, niin heillä oli riski suurempi olla masentunut ja myöskin he joutui enemmän sairaalahoitoon masennuksen takia, taustoittaa psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tommi Tolmunen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. Folaatit ovat B-ryhmän vitamiineja, jotka ovat välttämättömiä monissa elimistön aineenvaihduntareaktioissa. Koska se on vesiliukoinen, sitä tulisi saada ruoasta päivittäin. Folaatteja saadaan täysjyväviljasta, kasviksista, tummanvihreistä lehtivihanneksista, kaaleista, palkokasveista, sitrushedelmistä ja maksasta. Folaatit ovat yksi niistä harvoista vitamiineista, joiden saanti on suomalaisilla suosituksiin nähden matalaa.