Leväsen ja Tarinan vastaanottokeskuksissa on yhteensä 485 turvapaikanhakijaa. Leväsellä heistä noin 50 ja Tarinassa noin 100 viettää ramadania. Irakilainen Salman Dauud on yksi Leväsen vastaanottokeskuksen paastoajista. Hän on viettänyt ramadania 7-vuotiaasta asti. Dauud ei syö tai juo aamu puoli kahden ja ilta puoli kahdentoista välisenä aikana. 22 tuntia kestävä paastonaika vaikeuttaa Dauudin mukaan paastoamista, sillä Irakissa paastonaika oli 17–18 tuntia. – Toisaalta Suomessa on kylmä, joten täällä ei tule jano niin helposti kuin Irakin kuumuudessa, Dauud sanoo. Dauud kertoo paastoavansa, koska hän haluaa noudattaa uskontonsa perinteitä. Hän selviää pitkästä paastonajasta nukkumalla pitkät yöunet ja mahdollisesti myös päiväunet illalla. Oudalle pitkä paastonaika on yksi syy olla viettämättä ramadania. – Täällä on vaikeaa sanoa, milloin on päivä ja milloin yö, kun koko ajan on valoisaa. Voisin ehkä paastota, kun ramadan on talviaikaan ja aurinko taivaalla vain muutamia tunteja, Ouda naurahtaa.
Muslimit ympäri maailmaa aloittavat tänään ja huomenna pyhän kuukauden ramadanin vieton. Ramadan alkaa eri maissa hieman eri aikaan riippuen siitä, milloin uuden kuun sirppi nähdään ensimmäistä kertaa missäkin. Suomessa kuunsirppi nähdään ja ramadan alkaa todennäköisimmin maanantaina. Yksi ramadan-perinne on paasto, johon osallistuvat eivät syö tai juo auringon ollessa taivaalla. Suomen yöttömässä yössä paastoamisaika voidaan katsoa auringon liikkeistä esimerkiksi muslimien pyhässä kaupungissa Mekassa tai Suomea lähimmässä muslimimaassa Turkissa. Ramadan päättyy, kun seuraava uusi kuu havaitaan. Sen jälkeen vietetään kolmipäiväistä id al-fitr -juhlaa, joka on tänä vuonna Suomessa kesäkuun alussa. Siihen kuuluu muun muassa runsaasti juhlaruokia, vierailuja ystävien ja sukulaisten luo sekä lahjojen antamista. Koska islamilaisen kuukalenterin vuosi on 354 päivän mittainen, ramadan siirtyy joka vuosi noin 11 päivää aikaisemmaksi. Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.
Suomessa noin 45 aikuisten vastaanottokeskuksessa on ruokapalvelu. Setlementti Puijolan Leväsen vastaanottokeskus ja Siilinjärvellä oleva Tarinan vastaanottokeskus kuuluvat näihin. Muissa lähes 80:ssä aikuisten vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijat tekevät itse ruokansa ja voivat näin ollen tehdä ramadanin aikaan sellaista ruokaa kuin haluavat. – Olemme järjestäneet niin hyvät mahdollisuudet viettää paastoa, kuin olemme pystyneet, Leväsen ja Tarinan vastaanottokeskusten johtaja Juha Huttunen sanoo. Yöruokailu on järjestetty niin, että iltavuorossa oleva ohjaaja lämmittää paastoajille samaa ruokaa, mitä muut vastaanottokeskuksen asukkaat ovat syöneet päivällä. Yöruokailun mahdollistamiseksi ohjaajien iltavuoro on myöhennetty kahteen yöllä. – Turvapaikanhakijat eivät lämmitä itse ruokaansa, koska emme halua ottaa pieniäkään riskejä. Keskuksissamme olevien laitoskeittiöiden kaluston, esimerkiksi painekattiloiden, käyttäminen voi olla niihin tottumattomalle riskialtista. Emme halua myöskään ottaa hygieniariskejä, Huttunen selventää.
Monikulttuurisuus on tätä päivää kaikissa länsimaissa ja yhdessä voimem toimia inhimillisyyden ja ystävällisyyden puolesta, rasismia ja ennakkoluuloja vastaan. Mikä on Ramadan? Ramadan on islamilaisen hijra-kalenterin yhdeksäs kuukausi. Sen näkyvin tapahtuma on koko tämän kuukauden kestävä paasto, jonka aikana terveet aikuiset muslimit syövät ja juovat vain auringonlaskun ja aamuhämärän välisenä aikana. Tänä vuonna Ramadania vietetään Suomessa 5. 5. – 4. 6. 2019. Ramadanin päättymistä seuraavana päivänä alkaa kolmipäiväinen eid-juhla. Eid on iloinen juhla, johon kuuluu hyvän ruuan lisäksi vierailut sukulaisten ja ystävien luona, hauskanpito ja yhteiset retket. Eid on ennen kaikkea perhejuhla.
Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.
Ramadanin aikaan ihmiset valvovat myöhempään ja nukkuvat aamulla pidempään. Se voi vaikuttaa myös yrittäjän elämään, jos yrityksellä on muslimeja työntekijöinään. –Työntekijät mielellään lyhentävät tai siirtävät työvuorojaan. Aamuvuorot voivat olla epätoivottuja. Tiedän ravintolayrittäjän, joka on palkannut väliaikaista työvoimaa kuukaudeksi. Yrittäjän olisi hyvä yrittää kunnioittaa Ramadan-aikaa, ja käydä asia työntekijän kanssa läpi, Giray ehdottaa. Ramadan ei kuitenkaan tarkoita sitä että työt jätetään tekemättä vaan ne pyritään organisoimaan uudelleen. Uskonnonkin mukaan työt täytyy tehdä kunnolla ja velvollisuudet hoitaa. Muslimimaailma ei pysähdy Ramadanin ajaksi. Paastokaan ei kosketa kuin terveitä ja aikuisia ihmisiä. Viime vuosina Ramadan on osunut valoisimpaan kesäaikaan, jolloin juhlakuukauden viettäminen on raskasta aikaa. – Yrittäjille voi tulla asiakkaita juuri silloin, kun aurinko laskee ja saisi syödä. Mutta ihmiset sopeutuvat, Giray toteaa. Ramadan siirtyy joka vuosi 10-11 päivää länsimaisessa kalenterissa taaksepäin, koska islamilaisen kuukalenterin mukainen vuosi on 345 päivää.
Maanantaina alkoi muslimien uskonnollisen vuoden tärkein juhlakausi, Ramadan. Tuona aikana muslimit muistavat läheisiään ja vähäosaisista sekä huolehtivat toisistaan ja rakastavat kanssaihmisiä erityisellä huomiolla. Ramadanin aikaan sitä noudattavat muslimit pidättäytyvät syömästä ja juomasta päivänvalon aikaan kuukauden ajan. Ramadanin päättää Id-al-Fitr -juhla, joka on tänä vuonna tiistaina 4. kesäkuuta. Tuolloin muslimit ostavat uusia vaatteita ja vierailevat toistensa luona. Kaikki erimielisyydet kuuluu antaa anteeksi ja viettää yhteistä aikaa. Koska kaikkialla on runsaasti vierailuja, Ramadaniin kuuluu myös runsaasti ruoan valmistusta ja tarjoilua vieraille. Koko Ramadanin ajan muslimit auttavat köyhiä. Perinteisiin kuuluu esimerkiksi eläimen uhraaminen ja sen tarjoaminen ravinnoksi vähävaraiselle. nykyään kasvissyöminen yleistyy myös muslimien keskuudessa, joten lihan korvikkeet tekevät myös kauppansa. Suomalaiset yritykset, joiden asiakaskunnassa on muslimeja, voisivat ottaa asiakassegmentin paremmin huomioon.
Monet muslimit säästävät Ramadania ja sen päätösjuhlaa varten. Ruoka- ja vaatealan sekä lastentarvikkeiden ja kauneustuotteiden yrittäjille Ramadan on hyvää aikaa tavoitella uudenlaista asiakaskuntaa globaalilla tasolla. – Ramadanin päätösjuhlaa voi verrata jouluun ja joulusesonkiin. Se on suuri mahdollisuus yrityksille, sanoo maahanmuuttajaverkoston puheenjohtaja ja Joensuun tulkkikeskuksen sekä Youpret-tulkkipalvelun perustaja Ali Giray, jonka juuret ovat Turkissa. Paljon ruokaa ja lahjoja Markkinointi & Mainonta -lehti kertoi jutussaan maanantaina, että Helsingin Itäkeskus on aikaisemmin satsannut Id-al-Fitr-juhlan läheisyydessä kampanjointiin, mutta nyt satsaukset ovat vähäisempiä. Itäkeskuksen ravintolat täyttyvät ilman kampanjointiakin. Riittää, että juhla vain on kalenterissa, aivan kuten joulunkin kanssa. M&M:n jutussa vaikuttamistoimisto Milttonin monimuotoisuuden ja osallisuuden asiantuntija Sara Salmani toteaa, että muslimikohderyhmät eivät ole suomalaisyrityksiltä täysin kadoksissa, mutta laajasti mahdollisuuksia ei ole hyödynnetty.
Salma puolestaan on muotivaikuttaja, joka on tänä keväänä esiintynyt mm. mallina Pariisin muotiviikoilla. Hyvää paastonaikaa Ramadia viettäville Ramadan ei ole ollut kovin näkyvä juhla Suomessa. Coca-Cola on jo monena vuonna juhlistanut tätä erityistä kuukautta useissa Euroopan maissa eri tavoin. Tänä vuonna Coca-Cola toivottaa hyvää paastonaikaa kaikille sitä myös Suomessa viettäville. CokeTV:n jakso myös osoittaa, miten mielenkiintoista on tutustua erilaisiin tapoihin ja rakentaa ystävyyssuhteita sen avulla. Kuten Valtteri ja Elisa kommentoivat jakson lopussa, uusiin tapoihin tutustuminen on super mielenkiintoista ja antoisaa. Yhdessä hyvää Ramadanin ystävyyttä ja yhteisöllisyyttä korostavat arvot sopivat hyvin yhteen Coca-Colan arvojen kanssa. Toimiessaan yli 200 maassa on Coca-Cola yksi maailman kansainvälisimmistä brändeistä. Se on vuosikymmeniä toiminut sillanrakentajana erilaisten ihmisten ja kulttuurien välillä. Eri taustoista tulevat ihmiset voivat ystävystyä ja tätä sillanrakennusta Coca-Cola haluaa tukea tuomalla ihmisiä yhteen jakamaan yhteisiä hetkiä.
Ramadan: Paastoaminen kasvattaa itsehillintää Perinteen mukaan Koraanin lähettäminen profeetta Muhammadille alkoi ramadanin aikana. Terveet aikuiset muslimit paastoavat ramadanin ajan. Paastoaminen on yksi islamin uskon viidestä peruspilarista eli toiminnasta, jotka muovaavat muslimien elämää. Auringonnousun ja -laskun välisenä aikana paastoajat eivät saa syödä, juoda, tupakoida tai olla seksuaalisessa kanssakäymisessä. Paaston tarkoituksena on vahvistaa itsehillintää. Islamilainen kalenteri noudattaa kuun vaiheita, joten paasto siirtyy meidän gregoriaaniseen kalenteriimme verrattuna vuosittain aina 11 vuorokautta aiemmaksi. Ramadania vietetään tänä vuonna 7. 6. –6. 7. Osa Suomessa asuvista muslimeista noudattaa paastoamisessa Mekan aikatauluja, jotta päivittäinen paastonaika ei ole kesällä liian pitkä tai talvella liian lyhyt. Paaston voi viettää myös niin, että ruokailu on kiinteästi johonkin aikaan. Se on järjestetty näin Leväsen ja Tarinan vastaanottokeskuksissa. Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää?