Mustaherukan Lehtimehu Martat
Alaoksista voi tiputella marjoja pulkkaan. Kerää pulkasta enimmät moskat pois ja kaada marjat isoon astiaan. Jatka työntämällä pulkkaa eteenpäin pensaan alla, nostele alaoksia varovasti pulkan päälle. Jatka kunnes olet kiertänyt pensaan. Jos keskellä pensasta on vielä marjoja voit poimia ne nyt reippain ottein sivuilta ei tipu marjoja hukkaan. Puhdista marjat kaatamalla reilusti vettä päälle, astia saa olla vain puolillaan marjoja. sekoita kädellä varovasti ja kerää roskat veden pinnalta pois. Jos haluat poistaa tertut nostele marjoja käsin vedestä ja perkaa. Valuta marjat kuiviksi. Laita peratut marjat mehumaijaan ja keitä, pullota mehu, anna mehumaijan jäähtyä. Pakasta annosrasioihin mehumaijaan jäänyt marjasose. Kun sose on jäätynyt voit kumota sosepalat isoon muovipussiin ja saat rasiat muuhun käyttöön. Marjasoseen voi syödä puuron kanssa, siitä voi keittää kiisseliä tai sen voi sekoittaa rahkaan. Perattuja marjoja voi myös pakastaa, laita kuivia marjoja isoon pussiin ja pussi aivan suusta kiinni.
Louhisaaren juoma eli Mannerheimin juoma on kesäjuomien aatelia | Kaikki Paketissa
- Ilmalämpöpumppu myydään hinta asennettuna, Seinäjoki, Kokkola, Vaasa, Tampere, Kangasala, Lempäälä, Valkeakoski, Akaa, Pirkkala, Nokia, Ylöjärvi, Hämeenkyrö
- Reseptit avainsanalla mustaherukan lehtimehu | Soppa365
- Mihin miisa kuoli
- Molo kids mitoitus books
- Sokos asiakasomistajapäivät 2019 lahti
- Karjala - Kotimaisten kielten keskus
- Koiran maha murisee english
- Kisahalli aukioloajat
Herukoiden lehtien käpertyminen voi johtua myös ravinteiden puutoksesta. Kannattaa tarkistaa, olisiko esimerkiksi hivenainelisäys paikallaan. Teija Heinonen Kysy ja asiantuntijamme vastaavat Kirjoitathan kysymyksesi riittävän yksityiskohtaisesti, jotta voimme antaa mahdollisimman tarkan vastauksen. Valitsemme parhaat kysymykset ja julkaisemme ne. Nimeäsi ja yhteystietojasi ei julkaista.
Mustaherukka Ribes nigrum Heimo: Herukkakasvit – Grossulariaceae Suku: Herukat – Ribes Kasvumuoto ja korkeus: Pensas. 1–1, 5 m. Kukka: Kehä vaatimaton, säteittäinen, noin 8 mm leveä, 5-lukuinen, väriltään punertavan tai ruskehtavan vihreä. Verhiö teriötä pitempi, ratasmainen, karvainen ja keltanystyinen. Heteitä 5, yhdislehtinen emiö 2-lukuinen. Terttukukinto nuokkuva. Lehdet: Kierteisesti. Melko pitkäruotisia, voimakkaasti tuoksuvia. Lapa kourasuoninen, 3–5-liuskainen, herttatyvinen, hammaslaitainen, päältä kalju, alta karvainen ja keltanystyinen. Silmut: Munanmuotoisia–pyöreitä, suuria, vihertäviä. Lyhytversoissa silmut ryppäinä. Hedelmä: Musta, mehevä pohjusmarja. Kasvupaikka: Lehtokorvet, puronvarsilehdot, jokien ja purojen varret, merenrantapensaikot ja -kivikot. Joskus myös viljelykarkulainen. Kukinta: Touko–kesäkuu. Mustaherukka kuuluu Suomen luonnonvaraiseen ja alkuperäiseen kasvilajistoon. Alkujaan se on ollut tulvamaiden kasvi, joka on sopeutunut vaihteleviin, joskus hyvinkin märkiin olosuhteisiin.