Leikkejä Lapsille Päiväkotiin
- Liikuntavinkit varhaiskasvatukseen | Touhula-päiväkodit
- Lapsille
- 1-3-vuotiaiden lasten leikki : Kuinka kasvattaja tukee leikkiä päiväkodissa?
- Leikin monta tehtävää | Leikkipäivä
Lapsuus, lapsuuden instituutiot ja lasten toiminta. Tampere: Vastapaino. Jaa artikkeli:
Liikuntavinkit varhaiskasvatukseen | Touhula-päiväkodit
Alussa hahmottelemani tilanteet kuvaavat roolileikkiä, joka tempaa leikkijät mukaansa. Aika ja paikka unohtuvat, ideat pulppuavat, kasvoille nousee hymy. Parhaimmillaan leikki löytää ytimensä. Aina näin ei kuitenkaan tapahdu ja tässä kirjoitelmassa suuntaan katseen roolileikin oheisilmiöihin. Leikki on lasten välistä vuorovaikutusta. Leikkiessään lapset luovat koko ryhmän toiminta- ja leikkikulttuuria. Leikeistä muodostuu monimutkaisia merkitysten kudelmia, joissa ei jaeta vain leikinriemua, vaan määritellään osallistujien keskinäisiä suhteita. Leikki on päiväkodissa yleensä lasten omaa aikaa ja siksi siinä toteutuu monia lasten kannalta merkityksellisiä asioita. Leikki päiväkodissa on usein nopeatempoista, teemat ja leikkijät vaihtuvat. Leikki saattaa näyttäytyä pirstaleisena ja katkelmallisena. Toisinaan se on oikeastaan enemmän yhdessäoloa ja ryhmään osallistumista kuin juonellisten sisältöjen kehittämistä. Olen kutsunut tällaista lasten välistä "hengailua" ajankululeikiksi. Keskeistä on tulla yhteen ja jakaa kuulumisia.
Leikin ohjaukselta tämä edellyttää sensitiivisyyttä: mitä lasten välillä todella tapahtuu, mistä leikin tapahtumat mahdollisesti juontavat juurensa, millaisia vaikutuksia leikin tapahtumilla on lasten yhteisössä. Leikki on lasten mielestä usein parasta, mitä päiväkodissa voi tehdä, mutta leikki on myös väline ja vuorovaikutuksen tapa. Leikissä lapset osallistuvat omaan yhteisöönsä päiväkodissa ja siksi on tärkeää tarkastella osana leikkiä myös ajankululeikin ja valtapelin kaltaisia ilmiöitä, jotka laajentavat tulkintaa leikistä vuorovaikutuksellisena ilmiönä. Jotta kasvattajat voivat tukea roolileikin toteutumista, heidän pitää tuntea myös leikin merkitys ryhmäilmiönä. Leikillä on päiväkodissa monta tehtävää! Mari Vuorisalo Yliopistonlehtori ja lastentarhanopettaja Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta orisalo(a) Kirjoitelman ideoista kattavammin: Vuorisalo, Mari (2009) Ken leikkiin ryhtyy – Leikki lasten välisenä sosiaalisena ilmiönä päiväkodissa. Teoksessa Leena Alanen & Kirsti Karila (toim. )
Lapsille
- Aino maija karvinen and sons
- Liikuntavinkit varhaiskasvatukseen | Touhula-päiväkodit
- Leikin monta tehtävää | Leikkipäivä
1-3-vuotiaiden lasten leikki : Kuinka kasvattaja tukee leikkiä päiväkodissa?
Valtapeli on leikkiä, joka on ennemminkin kilpailua. Vuorovaikutus kääntyy kielteiseksi oman aseman korostamiseksi. Kahden tasavahvan leikkijän neuvottelut voivat joskus jäädä junnaamaan raiteilleen: "Mää olisin äiti. ""Ei kun mää olen. " "Etpäs, kun mää olen. " Tarvitaan joustavuutta ja luovia ideoita, jotta leikki pääsee kehittymään. Valtapelin nurjempi puoli tulee esiin, jos joku leikkijöistä ottaa ylivallan. Kun leikissä joku määrätään isäksi, jonka pitää heti lähteä pitkälle työmatkalle, tullaan oikeastaan sanoneeksi "sää et oo leikissä mukana". Joskus sillä, minkä sanotaan olevan vain leikkiä, on aivan selvä arkinen sisältö. Leikin tapahtumilla pyritään saamaan aikaan todellisia vaikutuksia. Leikkiä ohjaavan aikuisen näkökulmasta leikin monet muodot voivat olla haastavia tunnistaa. Leikin luonteen tunnistaminen vaatii leikin ja lasten vuorovaikutuksen havainnointia. Erityisesti leikin tunnistaminen valtapelinä on tärkeää, sillä valtapeli voi johtaa tilanteisiin, joissa leikki ennemminkin rikkoo kuin rakentaa lasten välistä yhteisöä.
Tiivistelmä Opinnäytetyöni tutki 1-3-vuotiaiden lasten leikkiä ja leikin tukemisen keinoja päiväkodissa työskentelevän kasvattajan näkökulmasta. Tavoitteena oli saada tietoa lasten leikin kehityksestä, kasvattajien keinoista tukea lasten leikkiä päiväkodissa sekä saada tietoa siitä, miten kasvattajat ymmärtävät leikin merkityksen alle kolmevuotiaalle lapselle. Opinnäytetyöni on toteutettu kvalitatiivisin menetelmin. Opinnäytetyöni viitekehyksen kokosin alle kolmevuotiaiden kehitystä ja leikkiä käsittelevästä lähdekirjallisuudesta. Aineiston keräsin haastattelemalla kuutta päiväkodin työntekijää teemojen mukaan. Kaksi haastateltavista oli lastenhoitajia ja neljä heistä oli lastentarhanopettajia. Aineiston analysoin sisällönanalyysin avulla. Tulosten mukaan kasvattajat kokevat leikin tärkeäksi osaksi alle kolmevuotiaan lapsen kehitystä. Leikki kehittyy limittäisten vaiheiden kautta yksinleikistä rinnakkaisleikkiin ja yhteiseen leikkiin. Tulosten mukaan kasvattajat tukevat ja luovat leikin edellytyksiä monilla eri tavoilla.
Leikin monta tehtävää | Leikkipäivä
Varjoa nostetaan ylös ja vedetään alas, jolloin jäädään varjon päälle polviseisontaan. Liike tehdään nopeasti niin, että varjon alle jää ilmaa ja varjo jää sienen muotoon. Kun kaikki leikkijät ovat varjon päällä, lähdetään käsillä taputtelemaan sientä, jolloin sieni lähtee tyhjenemään ja laskeutumaan. Kuperkeikka olan yli Aikuinen istuu lattialla ja lapsi seisoo aikuisen selän takana. Aikuinen nostaa lapsen toisen hartiansa päälle, tukien lasta lantiosta ja takaraivosta. Aikuinen pyöräyttää lapsen kuperkeikalla alas, tukien takaraivosta, jolloin lapsella on leuka rinnassa ja jarruttaen samalla lantiosta, jotta keräasento säilyy. Lapsi laskeutuu aikuisen jalkojen päälle selinmakuulle. Hypi haalarin yli Liikuntavinkki päiväkodin siirtymätilanteisiin. Levitetään haalari lattialle ja lasketaan kuinka monella hypyllä päästään haalarin ympäri. Viimeisellä loikalla sujahdetaan haalarin sisään! Inspiroivin liikuntaterveisin, Liikuntalähettiläät Anu Himanen, Touhula Kempele ja Maria Koivukangas, Touhula Kivikkokangas.
Samalla on auki mahdollisuus käynnistää pidempikestoinen, juonellinen leikki. Ajankululeikki on usein roolileikin alkuvaihe, ikään kuin tunnustelua, mihin suuntaan leikkiä voitaisiin kehittää. Ajankululeikki on myös päiväkodin rytmin tuottama leikin muoto. Kasvattaja saattaa sanoa lapsille: "Te ehditte nyt pienen hetken leikkiä. " Vaikka lapset eivät tuntisi kelloa, he tuntevat rytmin. Se ohjaa valintoja. Jos kohta on aika jo siirtyä johonkin muuhun toimintaan, ei kannata aloittaa mitään merkittävää. Tutkitaan ehkä kirjaa tai lelua, ollaan yhdessä. Tätäkin päiväkodissa kutsutaan leikiksi, vaikka oikeastaan on kyse siirtymästä tai odottelusta. Ajankululeikki korostuu, jos leikille jää vain lyhyitä aikoja tiukasti suunnitellun päivärytmin paineessa. Leikki on myös vallankäytön väline – valtapeli. Leikkiessään lapset määrittelevät keskinäisiä suhteitaan ja vaikka leikki on kuviteltua, se ei tapahdu tyhjiössä vaan osana suhteita, joilla on ryhmässä jaettu ja tunnettu historia. Varsinainen leikki voi jäädä sivuseikaksi, jos lapsilla syystä tai toisesta on tarve määritellä keskinäisiä suhteitaan.
Tässä muutamia leikkejä, jotka varmasti päätyvät testaukseen päiväkodeissamme: Vanne kiertää piiriä Leikin aluksi seistään piirissä käsi kädessä. Ohjaaja (myös piirissä) pujottaa yhden renkaan roikkumaan ranteeseensa. Tavoitteena on kuljettaa vanne suljetun piirin ympäri. Vanteesta voi pujottautua läpi ylä- tai alakautta, mutta käsiä ei saa irrottaa toisistaan. Kottikärryhippa Kottikärryhippaa leikitään kuten tavallista hippaa, mutta hippa ei vaihdu. Kun hippa saa kiinni, mennään "kottikärryasentoon" etunojaan. Toiset voivat pelastaa nostamalla kevyesti jaloista. Pelastaja on turvassa hipalta pelastamisen ajan. Hippaa vaihdellaan useasti. Insinöörit ja robotit Leikkiä leikitään parin kanssa niin, että toinen on robotti, jota insinööri ohjaa. Robotti ei osaa itse muuta kuin mennä eteenpäin, joten insinööri ohjaa liikuttamalla robottia. Jos eteen tulee este, robotti jää jumiin paikalleen ja vain insinööri voi ohjata robotin uudelleen matkaan. Robotit voivat äännellä kulkiessaan. Sieni leikkivarjolla Leikkijät ovat piirissä leikkivarjon ympärillä ja pitävät siitä kahdella kädellä kiinni.
Kasvattajat suunnittelevat ja muokkaavat tiloja leikille sopiviksi ja valikoivat 1-3-vuotiaalle sopivia leikkivälineitä. Kasvattajan herkkyys havainnoida lasta ja aito läsnäolo tuo pienelle lapselle turvaa ja tukea leikkiin ja leikkitaitojen opettelemiseen. Kasvattajat tukevat leikin edellytyksiä mahdollistaen rauhallisen leikkiympäristön jakamalla lapsiryhmää. Tuloksista voidaan todeta, että kasvattajien keinot leikin tukemisessa vastaavat alan kirjallisuuden esittämiä ratkaisuja. Täten voidaan päätellä, että kasvattajat tuntevat leikin tukemista käsittelevää teoriaa ja osaavat soveltaa teoriaa käytäntöön.
Heti päiväkodin ovella ohitse pyyhkäisee pari supersankaria. Käytävällä tulee vastaan kaksi prinsessaa, jotka ovat ulkoiluttamassa koiria. Salissa neuvotellaan, voidaanko valot sammuttaa. Majanrakentajat haluaisivat käydä yöpuulle, mutta palikkatornin tekijöiden mielestä heidän hankkeensa vaarantuu, jos tulee liian pimeää. Tällaiset tapahtumat lienevät tuttuja kaikille, jotka joskus ovat käyneet päiväkodissa – aikuisena tai lapsena. Todennäköisesti niillekään, jotka eivät ole käyneet päiväkodissa, ei tarvitse selittää, mitä lapset tekevät. He leikkivät. Mutta mitä kaikkea päiväkodissa tapahtuukaan, kun kasvattajat sanovat: "Nyt voitte leikkiä. " Päiväkoti luo leikille erityiset puitteet. Ensinnäkin siellä on yleensä tarjolla leikkikavereita ja monenlaisia leikkivälineitä. Toisaalta leikki saattaa olla sekä ajankohdan että keston mukaan tiukasti rajattua. Lisäksi lapset leikkivät osana isoa ryhmää, jossa yleensä käynnissä on samanaikaisesti monia leikkejä ja leikkijöitä on paljon. Kaikki tämä lasten pitää ottaa huomioon.